No voi morjens!! Saan teiltä aina kehuja mun positiivisesta elämänasenteesta. Voin sanoo, että nyt on ollut positiivisuus koetuksella. Ja ehkäpä se johtuu juuri siitä, etten oo päässy tekemään niitä yksinkertaisia asioita, jotka mut onnelliseksi tekee. Kuten SYÖMÄÄN kunnolla, TREENAAMAAN ja näkemään YSTÄVIÄ. Viime viikonlopusta lähtien olen ollut sängynpohjalla karmeen ruokamyrkytyksen kourissa. Oireet alko lievänä etomisen tunteena, ja paheni sitten ekana yönä korkeaan kuumeeseen, oksenteluun jne. Ihan karseeta. En edes muistanu, miltä kuume tuntuu, kun en oo koskaan kipeenä tai kuumeessa. Yleensä mulle tulee vaan pieni flunssa, ääni kähenee ja siihen ne mun sairastelut jääkin. Nyt tuli oikeen elettyä uudestaan se lapsuuden karmein vatsatauti. Lihassärky oli ihan hirvee ja kaikki paikat jäykkänä, ja minä kylmän hien peitossa. Olin käynyt viime viikonlopun alkajaisiksi ulkona ravintolassa syömässä, ja sen jälkeen se oireilu useamman tunnin itämisen jälkeen alkoi. Hirveetä turhautumista, kun ruoka ei pysynyt yhtään sisällä, olo oli voimaton, koska mikään energia ei imeytynyt, samaan aikaan tauti jylläs, ja kroppa taisteli vastaan. Viisi päivää kestäneen ruokamyrkytyksen jälkeen, oli pakko mennä lääkäriin, josko kyse oiskin jostain muusta, sen verran sitkeeltä tää tapaus vaikutti, kun ei sitten millään keinoilla meinannut lähteä. Mutta lekuri totesi saman: selkeästi raju ruokamyrkytys ja ohjeiksi: nesteytystä, lepoa ja lääkettä. Meinas alkaa usko loppumaan, kun voimaa ei ollut mihinkään, nukkuminenkaan ei oikein onnistunut, kun vatsaa väänsi niin saakelisti. Nestepitoisella ravinnolla oon tässä viikon porskutellu, onneksi mulla oli joku tekemässä sosekeittoja<3.
Nyt alan pikkuhiljaa olla voimissani ja takas elävien kirjoissa. Bakteeri on toivottavasti selätetty! JAHUU! Kyllä se tästä. Välillä on vastoinkäymisiä, mutta niistä vahvempina eteenpäin. Tänään kävin vetämässä siskolleni rääkki treenin sen sijaan, että olisin itse treenannut, kun ei uskalla vielä ite huhkia täysillä, kun kroppa on ollut niin kovilla taudin takia. Mutta sainpa purettua sitä treeni-intoa sitten noin päin!
En ole jaksanut edes blogia päivittää, vaikka kotona olen koko viikon maannut. Sekin kertoo jo jotain siitä, kuinka kipee oikeasti olin. Ei yksinkertaisesti ollut energiaa keskittyä edes leffan katsomiseen. Nyt taas back in business!
Tässä kuvia muutamilta päiviltä ENNEN äklötautia:kiiviä, nektariinia ja omenaa: välipala pikku pestopasta ja raikas salaatti:
Nyt ei pitäis huulipunan enää tahria hampaita, ostin Chanelin ihanan syvän punaisen huulipunan, vaikuttanut ainakin toimivalta tähän mennessä. Inkoossa kävästiin taudin aikana, kun oltiin jo etukäteen sovittu, että mennään vanhemmille syömään, niin en sitten malttanut jäädä vuodelepoon, kun olo vaikutti jo hetkellisesti paremmalta ja elättelin toiveita, että pahin ois ollut takana päin. Valitettavasti jouduinkin uppoutumaan sohvalle viltin alle, kun tauti olikin silloin vasta alkutekijöissä, ja tyydyin katselemaan kun muut söi ihania herkkuja. Äiti ja iskä kävi vielä ennen meidän lähtöä keräämässä mustikoita metsästä meille mukaan. Oii<3
Toivottavasti teillä rakkaat lukijat on ollut kivempi ja nautinnollisempi viikko kun mulla!
Mä ainakin opin taas arvostamaan sitä, että voi SYÖDÄ KIINTEETÄ RUOKAA, ja jaksaa tehdäkin jotain. TERVEYS<3:Venla
Ei liity lainkaan postaukseen, mutta kuinka usein värjäät hiuksia? 🙂
Koko päätä ei värjätä juuri ollenkaan, muuta kuin hoitavilla maskeilla. Juurikasvua töiden vuoksi värjätään 4-5 viikon välein. 🙂
Mä koin kans viimetalvena ruokamyrkytyksen sen jälkeen kun olin veljen kanssa käyny kiinalaisessa syömässä. Ensin alko etomaan ja sitten rupes lentää laatta eikä vesihörppykään pysyny muutamaa minuuttia kauempaa sisällä. Parin päivän jatkuvan oksentelun jälkeen mut vietiin sairaalaan tiputukseen ja saamaan pahoinvointilääkettä koska aloin kuihtua kasaan kun mitkään nesteet tai ruoat pysyny sisällä. Yö sairaalassa tiputuksessa ja pääsin kotiin eikä yrjö lentäny läheskään niin usein.
Joten tiedän tunteen ruokamyrkytyksestä, inhottavaa.
kaks viikkoo sitten tuli kans ruokamyrkytys laivareissulta, ja vaikka tää myrkytys kesti vain 12h!! niin voin sanoa että se oli yhtä tuskan hikeä, ja tuntu että ikinä ei ole ollu niin kipee… pelkkää konttaus sängyn ja vessan välillä 😀 voin vaan niin tuntea tän sun tuskasi!! toivottavasti on siis selätetty=)))
Voi eikä! Oli varmasti hirveä kokemus.
Ihanat muuten nuo sinun ensimmäisen kuvan housut! Mistä ne ovat? 🙂
Uuuh mitä herkkuja, mä en kestä, nam nam nam 🙂 🙂 🙂
Mahdoitko ottaa yhteyttä siihen paikkaan mistä mahdollisesti sen ruokamyrkytyksen sait? Ois varmaan heidänkin syytä tietää, että jokin on ehkä mennyt vikaan raaka-aineiden säilytyksen / valmistuksen yhteydessä :/ Jäätävää. Onneksi en ole kokenut moista ja toivottavasti en joudu kokemaankaan. Onneksi olet taas voimissasi! Hyvä hyvä 🙂
Voi apua mikä tauti! Teit varmaan ravintolaan ilmoituksen? Ja jestas mikä vatsa! WAU! *aaltoja* 🙂
Huh voin kuvitella mikä olo jos kestänyt viikon!! Mulla tuli viimeks reissussa katuruuasta niin paha ruokamyrkytys, että edes vesi ei pysyny sisällä ja siinä vaiheessa kun olin oksentanu sappinesteet 20 kertaa ulos niin tuntu että kuolen! Hyh.
Todellakin kannattaa arvostaa jos on terveys edes pääpiirteittäin tallella! Ihailen kyllä sun asennetta, oispa kaikilla yhtä hyvä elämän asenne. 🙂 ja saa sitä joskus kiukuttellakin jos on aihetta
Joo toi on kyllä niin inhottavaa! Voi kiitokset 🙂
Mulla oli joku vatsapöpö tässä pari päivää sitten 🙁 Alko ihan karmeilla vatsan nipistelyillä ja sitte rupes kouristelemaan ihan älyttömästi. Oksensin kerran ihan kunnolla ja siihe loppu kivutkin! Epäilen kyllä että sappinesteet laitto vatsalaukun koville kun multahan poistettiin sappirakko kokonaan pari vuotta sitten 🙁 Paranemisia sinne 🙂
Voi, toivottavasti oot nyt kunnolla parantunut! Ihania treenikuvia kun jaksais itekkin olla noin ahkera, mä yleensä vaan teen vatsoja ja punnerruksia sisällä joskus oon ulkona tai pyöräilen. Yam, toi pestopasta näyttää hyvältä, itekki tykkään kuvata aina safkoja 😀
Kai olet ilmoittanut ko. ravintolaan mitä tapahtui??? Ystäväni on kokki ja painottanut, että keittiöön on AINA tultava terveiset näistä, 5 päivän ruokamyrkytys ei ole todellakaan mikään pikku juttu. Tsemppiä!
Ai että nyt maistuu varmasti treenaminen makosalle! JA RUOKA!
http://www.coconutknockout.blogspot.com
GYLLÄ!!! 😉
Sain kans ruokamyrkytyksen puolasta tuliaisena. Oireet alko siellä jo vikana iltana kun oli tosi korkee kuume mutta lääkkeillä matkustus onnistu kuitenkin seuraavana päivänä. Ja joo ne vatsakivut on iha kauheita! 🙁 äitikin sai saman taidin vähä myöhemmin kun mä ja yhdessä sitten sairastettiin 3 päivää. Kyllä sitä terveenäoloo osaa sitten arvostaa
voi ei inhottavaa! No niinpä, kyllä sitä terveyttä taas arvostaa uudella tavalla 🙂
No huhhu! Yök, kuulostaa tosi inhottavalle! Onneks oot nyt parempaan päin! Kuule, en yhtään ihmettele ettet oo blogia kirjottanut, ei itseäkään huvittais varmastikkaan tuollaisissa oloissa!
sulla on niin herkku pylly nam 😉 Zemii vaan komasti treeneihin!
Moikka!
Kuinka kauan sä reenasit ennen kun sait noin makeet vatsalihakset näkyviin? 🙂
Tee joskus joku hyvä vatsalihasohje-bloggaus? Ü
Pikkuhiljaa tullu 🙂 Kärsivällisyyttä ja arkiruokavalio kuntoon, sillä ne tulee 🙂
Mageet absit! Kyllä kelpaa. 🙂
t. http://cloudberryslife.blogspot.fi/
Oii mistä on nuo sun ekan kuvan housut, ihanan näköset!! Ja näytät kyllä aivan upeelta, ei voi kun ihailla, ehkä itseki sit jonain päivänä vielä, kovasti ainakin yritetään 😉 Ja pakko vielä sanoa, että vähän naureskelin kun katselin noita salkkareiden kesäuusintoja, on sulle tullut pikkasen kokoa lisää sitten niiden aikojen 😀
Housut on Abercrombielta 🙂 Joo hahaa, oon tainnu vähä muuttua niiltä ajoilta 😀 Kiitokset, tsemppiä treeneihin!