In collaboration with Froosh & R-kioski
The power of fruit -tunnuslause on tällä reissulla saanut elämässäni aivan uudenlaisen merkityksen.
Kun pääset omin kätösin kaivamaan kuopan banaanin taimelle, istuttamaan sen. Ymmärrät, että taimi alkaa tuottaa satoa n. puolen vuoden jälkeen, perehdyt missä vaiheessa ja minkä värisinä ja paksuisina banaanit poimitaan. Millä tekniikalla satoa kerätään. Olet itse nappaamassa alla suorin käsin 50-60 kg painoisen banaanitertun puusta, toisen auttaessa ja katkaistessa sen machete veitsellä irti puusta. Kannat sen hyvin suunnitellulle hiihtohissin näköiselle ”sompajonolle” roikkumaan, jota liikutetaan sukkelin kepein juoksuaskelin ihmisvoimalla eteenpäin. Tajuat, että paikalliset nuoret miehet keräävät sinulta ponnisteluja vaatineen yhden tertun sijaan, huikeat lähes 350 banaaniterttua päivässä viiden hengen ryhmissä niin, että yksi ihminen kantaa vieläpä pelkällä yhdellä kädellä koko tertun. Kun tajuat, että banaanin matka kestää ”sompahihnalla” vain 20 minuuttia tehtaan/pakkauslaitoksen alkupäähän, sen jälkeen kun se on poimittu puusta.
Kun näet, kuinka banaanit huuhdellaan ja tertut siistitään ja jaetaan pienempiin terttuihin (jotka tulet näkemään kotikaupassasi) ja luokitellaan tertut vielä koon mukaan eri osioihin. Kuinka banaanit liikkuvat tehtaan (jossa ei ole btw seiniä ja jonka näkymät todella ovat silmän kantamattomiin ympäröiville banaanipelloille) eri osioiden läpi. Kun näet, kuinka banaanit pakataan ja ne aloittavat matkansa kauppaan tai smoothietehtaaseen.
Ymmärrät, että ne banaanit, jotka maualtaan ovat täysin priimatavaraa, mutta eivät ulkomuodoltaan jostain syystä kelpaa kaupan hyllylle, menevät tärkeään hyötykäyttöön smoothieiden valmistukseen.
Näet kuinka banaanifarmi työllistää tuhat ihmistä ja kuinka suuri osa ihmisistä asustaa farmin sisään rakennetussa kylässä, josta löytyy koulu, sairaala, laboratorio, pari ravintolaa ja kiskaa.
Tajuat, että ilman banaanifarmia, ei kaikilla noilla lapsilla olisi mahdollisuutta käydä koulua.
Kun ensi kerralla nappaan aamupalasmoothien R-kioskilta, näen silmissäni niiden hellyyttävien halaamaan ryntäävien lasten hymyt, jotka tallustavat kiitollisena kouluun Guatemalan auringon alla banaanifarmilla.
The power of fruit – kertakaikkisesti.
<3: Venla
Vau, mitä olet päässyt kokemaan! Silmiin pisti ehdottomasti nuo koulun penkillä istuvien lasten aidot hymyt, kovin onnellisen näköistä. <3 Täytyy sanoa että vaikutat todella ihanalta ja aidolta ihmiseltä Venla! 🙂
mylifestyleblogmiia.blogspot.fi
Lasten hymyt ja halit olivat kyllä niin vilpittömän aitoja. <3 Voi nöyrät kiitokset Miia, onpas ihana kuulla! 🙂
Toi viimeinen lause kiteytti koko tekstin niiiiin hyvin, ai että! Ja ihanat kuvat! 🙂
Oi kiitos! 🙂
Mykistävää, ihan mykistävää.
On niin hienoa, että jaat meille niin yksityiskohtaisesti elämästä tuolla farmilla. Voin vaan kuvitella teidän fiiliksiä siellä paikanpäällä, kun kaikki on kirjaimellisesti käsinkosketeltavissa. Kuvatkin ovat jo niin puhuttelevia. Aitoja hymyjä ja hyvää fiilistä, niitä mulle välittyy näistä sun kuvista. Ihan mahtavaa!
Kiitos paljon Eve! En voi muuta kun yhtyä, lasten hymyt ja koko tunnelma oli niin vilpittömän aito. Mahtava kuulla, että olette seuranneet matkapostauksia farmin elämästä innolla ja mielenkiinnolla. Kaikin puolin huikea reissu ollut. 🙂