Kotona tosiaan ollaan, vaikka hetken ehti jo näyttää siltä, että meinaa tulla mutkia matkaan, sillä yksi tulivuori päätti näyttää aktivoitumisen merkkejä ja lentokenttä suljettiin päivää ennen lähtöämme. Sen lisäksi vielä lumimyrsky pauhasi Jenkeissä välilaskumme aikana. Pääsimme kuin pääsimmekin kaikesta huolimatta ajallaan paluumatkalle. En tosin olisi pistänyt ollenkaan pahakseni, vaikka seikkailu tuossa uskomattoman kauniissa maassa olisikin pitkittynyt, sen verran huikea reissu takana päin. Ennalta tuntematon reissuporukkamme hitsaantui nopeasti yhteen ja voi pojat meillä oli mielenkiintoista ja kertakaikkisen hauskaa yhdessä.
Home is where my dog is. – Siitä syystä onkin aina yhtä ihana ja parasta palata kotiin, kun saa oman rakkaan kainaloon. Ehti jo tulla hirveä ikävä.
Jet lagia ei ole toistaiseksi ehtinyt jäädä potemaan, kun paluupäivät oli sovittu täyteen työtapaamisia. Työmaili on räjähtämispisteessä, joten tekemisen puutetta ei tule vähään aikaan olemaan. Semmonen mukavan kevyt paluu. 😉
Kaikkea ei onneksi tarvitse ehtiä tekemään kerralla ja pieni kankea sopeutumis paluu sallittakoon, eikö vaan?
<3:Venla
tervetuloa takaisin! 🙂 ihania kuvia reissusta. on ollut tosi kiva saada lukea ja katsella kuulumisia tälläiseltä hieman erilaiselta matkalta, joka ei ole pelkästään ”turistimatkailua”. 🙂 aiemmistakin reissupäivityksistäsi olen kyllä pitänyt, kun niistä on saanut hyviä vinkkejä omia matkailuja ja tulevia reppureissuja ajatellen!
Kiitos paljon Tiina Johanna!<3 Mahtava kuulla, että olette seuranneet matkapostauksia innolla ja mielenkiinnolla. Tämä oli kyllä jälleen erittäin avartava ja opettava huikea reissu. 🙂
Teidän reissunne kuulosti ja näytti todella mahtavalta 🙂 kuvat kerto todella paljon ja hienoa kun pääsitte olemaan kaikessa mukana. Matkailu tosissaan avartaa 🙂
Mites teidän Mulan reagoi kun olitte poissa? Oma koirani murjotti minulle kun olin 3kk amerikassa. Se on pitkä aika ja koirani selvästi luuli, että hylkäsin hänet. Katsoikin minua hämmentyneesti kun palasin, makasi sohvan nurkassa närkästyneesti. Pyysin toki syliini ja varovasti lähestyi. Sain pitkää rakentaa luottamussuhdetta ja olenkin päättänyt, etten enää halua lähteä kovin pitkäksi aikaa pois koirani luota. Se on minulle kaikkein rakkain 🙂
Kiitos Hannah, no sanos muuta, matkailu todella avartaa! Oi sama täällä, meillä tulee heti Mulania niin kova ikävä, on he vaan niin rakkaimpia. Meidän koiralapsi oli nautiskellu olostaan tutussa hoitopaikassa vanhempieni luona. Me taidettiin ite ehtiä ikävöidä enemmän, vaikka oli hänkin hetken aikaa ihmetellyt mihin oma ”ydinlauma” oli kadonnut, mutta vastaanotto oli palatessamme kuitenkin aina yhtä iloinen ja innokas. <3