Täällä Köpiksessä ollessa sitä tuntuu aina sukeltavansa johonkin täysin omaan Tanskan aikaan. Aikaan, jossa ei ehdi edes maanantai huomenta toivottaa, kun löytääkin itsensä jo seuraavan sunnuntain illasta. Mutta eikös sitä niin sanota, että aika kuluu siivillä, kun on mukavaa. Muistan myös joskus lukeneeni, että mitä enemmän tapahtuu, sitä enemmän myös aikaa tuntuu vierähtävän. Täällä ollessa tuohon tunteeseen pätee varmasti molemmat. On mieluista ohjelmaa, mutta on toki rankkaakin ja silloin, kun on monta proggista samaan aikaan, tuntuu lähinnä ettei aika meinaa riittää kaikkeen. En saata uskoa, että nyt on lähtenyt viimeinen jakso käyntiin ja seuraavan kerran kun ampaisemme lomalle onkin jo ensimmäinen lukuvuosi takana.

Meillä alkoi myös tässä viimeisessä jaksossa kameratyöskentelykurssi, joka on jo tähän mennessä ollut hurjan mielenkiintoinen, vaikka kameran kanssa onkin tullut aika monta vuotta aiemmin työskenneltyä. On ollut antoisaa tutustua erilaisiin hyödyllisiin metodeihin. Opettajamme näyttelee tälläkin hetkellä mm. tanskalaisessa rikossarjassa ja tekee sen lisäksi leffoja sekä teatteria. Hänen tarinoitaan ja oppejaan työelämästä onkin ollut super inspiroivaa kuunnella. 

Tällä viikolla illat vierähtivät myös mm. esseen kirjoituksen parissa ja maalauksiin uppoutuessa. Siispä kaikenlaista sitä päiviin ehtii mahtua.

Nyt unten maille.

Tsemppiä uuteen viikkoon toverit!

<3:Venla