Jouluperinteet

Mitä olisi jouluaamu ilman Joulupukin kuumaalinjaa ja Lumiukkoa. Ne on ihan must, oli ikä mikä tahansa. Kaikki lapsuuden jouluperinteeni liittyvät aikaan, jolloin vietimme joka vuosi joulua äidinisäni eli pappani luona. Kun pappa jo useampi vuosi sitten nukkui pois, täytyi meidän kehittää uusia perinteitä, joulunviettopaikankin luonnollisesti vaihtuessa. Yksi näistä uusista, nyt jo monen vuoden takaisista perinteistä, on jouluaatonkirkko. Inkoon kirkko on mielestäni yksi Suomen kauneimmista kirkoista. Viimeistään kirkossa on hyvä karistella loputkin joulustressin rippeet pois  (jos sellaisia on) ja pysähtyä miettimään, mikä sinulle itsellesi on joulussa tärkeintä. Jokaisella on oikeus omaan henkilökohtaiseen kokemukseensa  uskosta, eikä kenenkään siihen pitäisi mielestäni puuttua, kunnioitetaan jokaisen tapaa uskoa tai olla uskomatta. Kirkossa käyminen ei välttämättä tarkoitakaan, että sinun edes tarvitsisi olla järin uskovainen. Kaikilla on oikeus käydä siellä nauttimassa hartaasta tunnelmasta.

Onko teillä jotain tiettyjä jouluperinteitä?
”Inkoon keskiaikainen harmaakivikirkko on omistettu merenkulkijoiden suojeluspyhimykselle, Pyhälle Nikolaukselle. Kirkon vanhimmat osat ovat peräisin 1200-luvulta. Kirkon kalleuksia ovat 1300-luvulta peräisin oleva krusifiksi ja 1400-luvun lopun seinämaalaukset. Harvinainen seinämaalaus, Kuolemantanssi, on peräisin 1500-luvulta ja se kuvaa mustan surman tuhoja.” (lähde: http://www.inga.fi/fritid_och_kultur/kultur/kyrkor/fi_FI/)

Kirkon jälkeen on luvassa runsas joulupöytä. Ruokailu on yksi mun joulun kohokohdista. Koska possut on mun kavereita, kinkku ei kuulu meidän joulupöytään. 😀 Sen sijaan meillä on äidin itsetekemiä laatikoita ja karjalanpaistia.  Tänä vuonna meillä oli myös kalkkunaa lisäksi. Laatikoista mun ehdoton lemppari on imellettyperunalaatikko. Minusta olisi hauska kuulla, onko teillä jouluruokasuosikkeja? Tai jotain erilaisia omia herkkuja joulupöydässä? Vinkkejä jakoon!

Make:)

jälkkäriksi tietty torttuja ja glögiä.

Aapo-hauva avasi ensimmäisenä lahjansa, ja voi kuinka onnellisena hän retuutti uusia vinkulelujaan. 😀

Saunan jälkeen teetä ja jouluruokien vastapainoksi vähän kasviksia, sekä joululimppua tai saaristolaislimppua.

Äiti oli leiponut Veeralle maukasta gluteenitonta leipää, josta me muutkin pääsimme osingoille.  Siinä oli mm. tattarijauhoja. Myös kaikki meidän joululaatikot olivat gluteenittomia. 🙂

kaunis siskoni Veera. <3

 

Joulupäivän aamiaiseksi raikkaita hedelmiä (mandariineja, omenaa, hunajapomeloa, banaania, persimonia ja päärynää)

sekä karjalanpiirakoita ja munavoita.

luumukiisseliä.

Joulupäivänä jatkettiin joulurundimatkaa kohti seuraavaa kohdetta ja joulupöytää. 😉

Täällä mökillä tuli onneksi syömisen lisäksi myös nautittua ulkoilemisesta, kun päästiin eräjormailemaan. Kerran partiolainen, aina partiolainen;)

Äiti oli tuonut Roomasta tuliaisena makoisaa salaattikastiketta. 🙂 Lempparia.

Ostin Makelle tämän Madventures -kirjan joululahjaksi, mikä osoittautui onneksi mieluisaksi lahjaksi.  Tyyppi taiskin jo saada luettua sen muutamassa päivässä kokonaan. Täytyy itsekin vielä perehtyä tähän teokseen, joka myös mua kiinnostaa.

En toivonut lahjaksi mitään, mutta sain silti ihania yllätyksiä. mm. Veeralta lahjakortin kakkugalleriaan. Kyllä sisko tietää, mistä mä tykkään;)

ja äidiltä & iskältä tyylikkään pannunalusen, joka meiltä puuttui.

Lisäksi saatiin paljon leffalippuja, mitkä ovat mielestäni aina mahtava lahjavalinta, koska leffojen suurkuluttajana, ne tulee taatusti meillä käytettyä.

(postauksen 3 viimeistä kuvaa: weheartit.com)

Minulla oli mielettömän rentouttava ja ihana Joulu. Toivottavasti teilläkin? Ainoa asia mitä jäin pikkuisen kaipaamaan oli lumi. Nyt jäi jouluaaton perinteinen pulkkamäki välistä, mutta onneksi tässä talvella vielä ehtii.

<3:Venla

Torjutaan yksinäisyyttä

Useiden tutkimusten mukaan valitettavan moni suomalaisista ikääntyneistä kokee joko jatkuvaa tai ajoittaista yksinäisyyttä.

Tänäkin vuonna moni vanhus viettää joulunsa yksin.

Me kaikki, joilla on perhe tai iso suku, jonka kanssa viettää joulua, olemme onnellisessa asemassa. Välillä on kuitenkin hyvä muistuttaa, että kaikilla ei samaa mahdollisuutta ole.

Miten sinä voisit auttaa?

On olemassa mm. erilaista vapaaehtoistoimintaa, sekä eettisiä ”aikalahjoja”, joilla voi auttaa torjumaan yksinäisyyttä.

Toinen vaihtoehto on myös mielestäni kukin omalta taholtaan ihan arkipäiväisissä tilanteissa miettiä, miten käyttäytyy erilaisia ihmisiä kohtaan. Oletko todella niin kiireinen, ettet ehdi rupatella esimerkiksi kassajonossa tai terveyskeskuksen odotushuoneessa vierustoverillesi, joka selkeästi on juttukaverin tarpeessa?

Pieni vaiva ja teko voi ilahduttaa toista suuresti.

Kuten olen kertonut, näen itse esimerkiksi aamuisin salilla paljon eläkeläisiä. Päivittäin treeniemme ohessa vaihdamme kuulumisia. Kerran yksi heistä sanoikin, että on todella mukavaa huomata, kuinka avoimesti ja iloisesti suhtaudun heihin. Minusta se oli hassua, tottakai suhtaudun. En ymmärrä miksi en suhtautuisi?  Kohtelen ihmisiä, niin kuin haluaisin itseäni kohdeltavan. Nämä eläkeläiset eivät myöskään yleisesti kritisoineet nuoria, vaan sanoivatkin itse tulevansa toimeen ihmisten kanssa, oli sitten ikä mikä tahansa. He kyselevät myös itse paljon, ja ajattelevat, että nuorilta voi oppia, lisäksi he ovat myös ihanan kannustavia. Näiltä kuntosalivaareilta vasta voikin oppia paljon. Uskon, että mitä vanhemmaksi tulemme, sitä vähemmän arvostamme materiaa ja ymmärrämme kuinka suuressa arvossa ovat läheiset ja elämämme niin hienot kuin huonommatkin kokemukset, sillä kaikista olemme jotain oppineet. Myös matkustelu ja maailmankuvan avartaminen varmasti rikastuttaa elämää, enemmän kuin mikään. Kuten aikaisemmassa postauksessa kerroin, nämä salipapat olivat juuri kuukauden porukalla reissussa  auringon alla, hakemassa väriä pintaan ja nauttimassa elämästä. Ihanan aktiivisia iloisia ihmisiä!

Toissapäivänä sain salitreenin päätteeksi tällaisen ihanan yllätyksen yhdeltä näistä kanssatreenaajistani.

”Hyvää joulua! T. kuntosalin vaari”

Tämänkin lahjan antaja on kokenut hurjasti kaikenlaista. Valitettavasti hänen vaimo on jo edesmennyt, mutta onneksi tämän vaarin ei kuitenkaan tarvitse viettää joulua yksin, sillä hänen lapset ja lapsenlapset tulevat kylään.

Jokainen ansaitsee juttukaverin. Muistakaa rupatella vanhuksille ja ennen kaikkea kuunnella.

Välittävää aatonaattoa!

 

<3:Venla

*kuvat: weheartit.com

Munaa jokaiseen makuun!!!

MUNAA!!

Paistettuna lisukkeineen. Munakkaat ja paistetut munat ovat siitä mainioita aamupaloja tai välipaloja, että niiden joukkoon voi laittaa mitä ikinä mieli tekee ja niistä saa makeita taikka suolaisia versioita.

 

Munaa serranonkinkulla, suolakurkuilla ja kirsikkatomaateilla.

Munaa punasipulilla, pippurilla ja suolalla. Lisukkeeksi pastasalaattia: missä on mm. viinirypäleitä, pinaattia ja luumukirsikkatomaatteja.

 

Munaa fetalla ja luumukirsikkatomaateilla, päälle oreganoa ja ruususuolaa. Lisukkeeksi pinaattia, keltaista paprikaa ja cashewpähkinöitä.

 

Munaa tomaateilla ja punaisella pestolla, sekä lisukkeeksi pinaattia, punaista paprikaa ja suomalaista omenaa.

Sitten vähän toisenlaisia viimepäivien ruokakuvia:

kanaa, riisiä ja tsatsikia. NAM.

 

pestokanaa ja pähkinä, viinirypäle, omenasalaattia. 🙂

 

jälkkäriksi maustamatonta jogurttia, vadelmia ja hunajaa.

 

Siskoni ihana Aapo-hauva oli meillä tällä viikolla yökylässä. Aapo lähettää märkiä pusuja kaikille! 😛

 Onko teillä omia munabravuureita? Mikä on teidän paras lisuke munakkaaseen?

Munaisaa sunnuntaita kaikille;)

<3:Venla