Tänään alkaa kansainvälinen Vaatevallankumous-kampanja, joka on vuodesta 2014 lähtien patistellut vaateteollisuutta entistä suurempaan läpinäkyvyyteen ja vastuullisuuteen. Se herättelee myös kuluttajia huomaamaan ostamiensa vaatteiden ympäristövaikutukset. Vaatevallankumous-kampanjaa (Fashion Revolution) vietetään yhtä aikaa yli 90 eri maassa. Kampanja syntyi, kun yli 1100 ompelutehtaan työntekijää kuoli 24. huhtikuuta 4 vuotta sitten Rana Plaza -rakennuksen romahduksessa Bangladeshissa. Tänään julkaistava Fashion Transparency Index 2017 selvitti nyt jo toistamiseen maailman suurimpien vaateyritysten tuotannon läpinäkyvyyttä. Sadasta suurimmasta yrityksestä 32 on julkaissut listat kaikista ompelutehtaistaan, mikä on huomattavasti enemmän kuin viime vuonna. 14 yritystä on mennyt vielä pidemmälle tuotantoketjussa ja julkaissut tiedot jo ompelua edeltävästä työvaiheesta, esimerkiksi kankaan värjäämisestä. Yksikään vaatebrändi ei kerro käyttämänsä puuvillan toimittajia. "Vaatteiden tuotanto- ja alihankintaketju on pitkä ja yritykset ovat vasta alkutaipaleella siinä, että kaikki ketjun vaiheet olisivat niiden tiedossa ", toteaa Suomen Vaatevallankumous-kampanjatiimin vetäjä Heidi Korva. Vaatevallankumous näkyy tänä vuonna Suomessa 15 eri paikkakunnalla yhteensä noin 30 tapahtumassa, joita vapaaehtoiset kampanjoijat ja myös vaatemerkit itse järjestävät. Kampanjan osallistumisohjeet ja lisätietoa tapahtumista voit lukea täältä. 
Tämä ei ole maksettu mainos, vaan jaoin tämän puhtaasta halusta, sillä aihe on todella tärkeä ja mielenkiintoinen ja tarvitsee ehdottomasti lisää näkyvyyttä.
En tarkoita, että toimisin itse asian suhteen mitenkään täydellisesti, sillä varmasti itse kukin, allekirjoittanut mukaan lukien voisi kiinnittää vielä nykyistä enemmän huomiota vaatteidensa alkuperään.
Sen verran oma ostokäyttäytyminen on vuosien saatossa muuttunut parempaan suuntaan, että vaatteita tulee hankittua ennen kaikkea huomattavasti harvemmin, huolellisesti vaatteen tarpeellisuutta ja mahdollisimman monipuolisia käyttömahdollisuuksia harkiten ja materiaaleihin huomiota kiinnittäen. Roskiin en ikinä vaatteitani ole heittänyt, vaan lahjoittanut keräyksiin tai pistänyt kirppareilla eteenpäin.
Kotimaisuus, ekologisemmat ja eettisesti tuotetut materiaalit vaikuttavat ostopäätökseeni ehdottomasti positiivisesti. Myönnän kuitenkin, että kyllä kuteita tulee hankittua (silloin harvemmin, kun jonkun löydön teen, joka sattuu vielä mahdollisesti olemaan kestävämpää materiaalia) yhtälailla myös vaateketjuista, joiden toiminta ja tuotantoketju ei valitettavasti varmasti aina ole niin läpinäkyvää kuin toivoisi.
Jokainen meistä voi kiinnittää enemmän huomiota omiin kulutustottumuksiinsa.
<3:Venla
Kuvat: täältä.
Lähde: täältä.
Hei Venla!
Aivan mahtavaa, että olet tarttunut tähän tärkeään aiheeseen ja kirjoittanut kampanjastamme. Iso kiitos sinulle! <3
Vaatevallankumous-kampanjaanhan osallistutaan pukemalla vaate nurinpäin, ottamalla kuva ja kysymällä vaatteen valmistajalta somessa #whomademyclothes. Näin viestimme yhdessä vaatevalmistajille, että meitä todella kiinnostaa, minkälaisissa oloissa vaatteemme tehdään. Viime vuonna kuvan otti 70 000 ihmistä. Kuvia tarvitaan mahdollisimman paljon, jotta äänemme kuuluisi kauas. Olisi tosi kiva nähdä sinultakin oma #whomademyclothes -kuva!
Upeaa Vaatevallankumous-viikkoa!
<3
Tän kommentin tarkoitus ei ole olla negatiivinen, mutta huomauttaisin vaan, että varmasti olet heittänyt vaatteetta myös roskiin (rikkinäiset sukat, vanhat alusvaatteet jne). On muuten ihan huippua, että tuot tälle kampanjalle julkisuutta ja laitat lukijat miettimään tätä aihetta! Iso hatunnosto 🙂
Tosi tärkeä aihe tänä päivänä! Erityisesti nyt keväällä, kun kun lähes jokainen meistä miettii, että ostaisiko sen ihanan uuden kesämekon (niiden noin 500 mekon joukkoon kaappiin). Jos olen johonkin kyllästynyt, niin tähän ostamiseen. Osta, osta, osta! Uskon kuitenkin, että joku muu kuin ostaminen tekee ihmisen paljon onnellisemmaksi!