Tänään otin oman pienen hetken, pysähdyin ihailemaan aurinkoista Kööpenhaminaa, syksyn väreihin somistautuneita kauniita katuja ja kuuntelin kahviloista kantautuvaa iloista puheensorinaa. Raikas merituuli puhalsi kasvoilleni katsellessani rantaan leijaa lennättelemaan ja piknikeille kokoontuneita perheitä. Vastaan tepasteli myös tuo suloinen karvainen ystävä, joka lievitti eläinikävääni. Hän toi kovasti mieleeni lapsuudenkotini naapurin kissan, jolle aikoinaan sain antaa paljon hellyyttä. Kuka tietää, kenties se samainen vanha ystävä tulikin tervehtimään ja katsomaan, että mulla on kaikki kunnossa. Bongasin rantareitilllä myös pari sitkeää veteen uskaltautunutta uimaria. Kovasti teki mieli itsekin päästä pulahtamaan, mutta se suomalainen sisälläni olisi kaivannut saunan kaveriksi.
Lenkki teki kyllä erittäin hyvää ja niin myös sen jälkeinen pitkän kaavan mukaan nautittu kotibrunssi. Kellekään pitkään blogiani seuranneille ei liene jäänyt epäselväksi, että rakastan aamiaisia..tai no tarkemmin sanottuna kaikenlaisia hetkiä joihin liittyy ruoka. Syön toki arkenakin aina aamupalaa, mutta varsinkin täällä Tanskassa erittäin hätäisen menevällä aikataululla. Siksi olikin tänään ihana pitkästä aikaa istua pöydän ääressä antaumuksella, ilman kiirettä.
Toivottavasti mahdollisimman moni olisi intoutunut viettämään lihatonta lokakuuta (tai elämää). Tässä inspiraatiota eläin- ja ilmastoystävälliselle brunssimenulle:
-Danerolles vegaanisia uunissa paistettavia croissantteja, jotka täytin ennen kierittämistä ja uuniin laittoa vegaanisella remouladella
-avokadoa, kurkkua, tomaattia ja paprikaa (sekä croissanttien täytteeksi, että dipattavaksi chilihummukseen)
-maustamatonta kasvipohjaista jogurttia & marja kaurajogurttia, tuoreita mustikoita, kurpitsansiemeniä & mysliä
– uusin kokeiluni Tanskan ruokakaupan vegaanitarjonnasta: munakokkeli
-tuoreet herkkusienet paistettuna suikaleina pannulla kasvipohjaisessa voissa, mustapippurin ja valkosipulijauheen kera
-vegaaniset samosa-pasteijat (tosi hyviä chilihummuksen kera)
PS. Kuten kuvista näitte, täällä myydään vegaanista jauhelihaa, joka on myös tuonut vaihtelua viime viikkoina allekirjoittaneen eväsbokseihin, niiden perinteisten erilaisten linssien ja papujen lisäksi. Tuo muistuttaa pelottavan paljon jauhelihaa, mutta on vieläpä parempaa, eikä tarvitse pelätä, että suuhun tulee mitään ällöttäviä sattumia tai murehtia, että joku poloinen olisi joutunut kärsimään sen vuoksi. Iso peukku! Sattuuko joku tietämään onko tällaisia vielä rantautunut Suomeen? Tai noita munia?
Herkullista viikkoa toverit!
<3:Venla
Onpa mielenkiintoista! Noita ”munia” on Suomessa ollut jo pitkän aikaa, mutta tuo ”jauhis” se vasta mielenkiintoinen on! Mistä se on tehty?