Se pieni sinnikäs vihollisemme, Stressi-Erkki.

Se hiipii jostain salakavalasti huomaamatta ja saa meidät ahdistuneiksi. Se saa meidät kiukkuisiksi ja väsyneiksi.

Lukijoiden pyynnöstä. Tässä tulee lista keinoista, miten taistella sitä pirullista vastaan.

* Yritetään ajatella asioita yksinkertaisemmin ja antaa Stressi-Erkille vähemmän tilaa mielessämme. (Joo no niin varmaan, tämähän on helpommin sanottu kuin tehty. Jos miettii liikaa, niin miettii liikaa. Eikä siihen paljon kenenkään nasevat letkautukset auta.)

*Välillä on hyvä muistuttaa itselleen, mikä elämässä on oikeasti tärkeintä. Siinä vaiheessa, kun itse tulen myöhään töistä kotiin ja kotona tuoksuu hellalla valmiina poriseva ruoka, koira hyppää syliin ja nuolee naamaa, tajuan, että Stressi-Erkki taisikin jäädä rappukäytävään, oven ulkopuolelle. Sillä onni on tässä ja nyt.

*Kiitollisuus, se on tärkeää muistaa. Kun ymmärrät arvostaa mitä kaikkea hienoa sinulla on, kuten terveys. (Sitä ei ole syytä unohtaa.) Se saa Stressi-Erkin kutistumaan silmissäsi. Stressi-Erkin läsnäollessa myös läheisten ja oman tukiverkoston tärkeys korostuu. Muista, ettet ole yksin, vaikka sinusta tuntuisi siltä. Älä kuitenkaan jää itseksesi murehtimaan, vaan  avaa rohkeasti suu.

*Siinä vaiheessa kun Stressi-Erkki meinaa asettua taloksi, on syytä miettiä, pitäisikö elämäntilannetta muuttaa. Mikä Stressi-Erkin oikein kutsuu luoksesi? Mikä sen aiheuttaa? Tarvitseeko sitä sietää? Tai onko sen sietäminen pitkiä aikoja edes mahdollista? Meillähän on valta omaan elämäämme ja päätöksiimme. Tähän sopiikin hyvin mietelause:

”WHEN YOU COMPLAIN, YOU MAKE YOURSELF A VICTIM. LEAVE THE SITUATION, GHANGE THE SITUATION, OR ACCEPT IT. ALL ELSE IS MADNESS.” -ECKHART TOLLE

*Stressi-Erkillä on myös paha tapa tarttua ympärillä oleviin ihmisiin kiinni, siksi parasta olisikin, että osaisimme tunnistaa, kun Stressi-Erkki on saapunut kyläilemään. Kun kerromme sen saapumisesta myös läheisillemme, he osaavat rakentaa suojakilpensä Stressi-Erkkiä vastaan, ja toimia myös meidän tukipilarina ja muurinamme, kun yhdessä taistelemme ja häädämme sen inhottavuuden pois kodistamme.

*Liikunta, se on minulle lääke kaikkeen, no hyvä on, ei ehkä aivan kaikkeen, mutta se oikeasti hätyyttää Stressi-Erkin pois, ainakin hetkeksi, sillä treenin jälkeen on aina hyvä olo. Stressi-Erkki ikään kuin valuu kyykkyjen ja virtaavan hien mukana pois ja unohtuu sinne salille. Toinen vaihtoehtoni on karistaa Stressi-Erkki kannoiltani lenkkipolulla, tämäkin toimii lähes aina. Yleensä silloin myös ajatus lähtee virtaamaan, raikkaan ilman piristäessä. Tosin on tärkeää muistaa, että jos otat liikunnan harrastamisesta stressiä, silloin on suotavaa jättää sen harrastaminen vähemmälle. Itsekin jätän suosiolla treenit väliin, jos oikein uuvuttava Stressi-Erkki on tullut vierailemaan, ja varsinkin jos se on ottanut kaverinsa Kiireen mukaan.  Sillä yöunet menevät kuitenkin kaiken edelle. Sitä paitsi vahva Stressi-Erkki laittaa myös kropan koville, ja silloin lepo vasta onkin tarpeelllista.

*Valitettavasti Stressi-Erkkihän ei itse kaipaa unta, siksihän se yleensä pitääkin meitä valveilla mielellään. Tai sitten se tekee sen ”hauskimman” jäynänsä  ja havahduttaa meidät unesta keskellä yötä ja kaivaa mielen syövereistämme kaikki ne asiat, jotka unohdimme tai jätimme päivällä tekemättä. Jotenkin se vaan saa taitavasti pienimmänkin tekemättömän asian tulvimaan mieleemme.

*Laadukkaasta ruoasta ja säännöllisistä ruoka-ajoista ei kannata tinkiä Stressi-Erkin hengaillessa luonasi, sillä se pahentaa oloa ja antaa Stressi-Erkille valtaa entisestään.  Stressi-Erkki kun ei kaipaa kunnon ruokaa, ja siksi se saattaa yrittää viedä sinunkin ruokahalusi, tai sitä vastoin saada sinut mättämään sokeripommeja jatkuvalla syötteellä. Se vasta saakin mielialasi heittelemään ja siitähän se Stressi-Erkki tykkää, se kun kokee onnistuneensa musertamaan sinut. Sen sijaan syö siis hyvin ja nauti ennemmin vasta sitten kun Stressi-Erkki on selätetty. Emmehän todellakaan halua kutsua sitä kiusankappaletta näihin herkuttelubileisiin. Herkuilla ei toki pitäisi palkita itseään, mutta ei jatkuva lohtusokeri-popsiminenkaan ole pidemmän päälle hyvästä. Ennemmin herkuttelet silloin, kun oikeasti mielesi tekee, ja kun sulla on hyvä fiilis. Herkuttelusta ei myöskään pitäisi aiheutua Stressi-Erkin vierailua, eikä sen toinen kaveri Syyllisyyskään ole ollenkaan tervetullut herkuttelun jälkeen. Sillä kyllä meillä on lupa herkutella ilman niitä.

Stressi-Erkki on myös oikea luovuuden tappaja, se laittaa aivosi täyteen negatiivisia ajatuksia, jolloin järki ja mielikuvitus ei luista. Tosin monet ihmiset ovat onnekseen myös kääntäneet Stressi-Erkin painostuksen vahvuudeksi, ja suoriutuvat siksi tilanteista jopa paremmin, silloin kun Stressi-Erkki on hengittämässä niskaan.

Jotta koko postaus ei menisi Stressi-Erkin dissaamiseksi, niin sanottakoon, että kiitos sinulle Stressi-Erkki siitä, että ainakin sinun ansiostasi nautimme stressittömistä ajanjaksoista elämässämme, sekä itsemme ylittämisestä. Lisäksi muistutat meille läheistemme tärkeydestä ja opetat arvostamaan elämän tärkeitä perusasioita.

Olen oppinut, että sinun läsnäolostasi on turha ottaa pultteja. Kun tiedostan, että olet tullut kylään, osaan käsitellä sinua.

Teidän ei tarvitse käsitellä Stressi-Erkkiä samalla tavalla kuin muiden, hienointa on, että jokaisella meistä on mahdollisuus keksiä omat keinomme sen häätämiseksi.  Toiselle voi toimia vaikka siivous, toiselle pianon soitto, taikka hengitys-harjoitukset ja hiljaa istuminen.

Stressi-Erkkiä ei kannata turhaan pelätä, se kuuluu elämään. Ei anneta kuitenkaan hienojen hetkien mennä ohi Stressi-Erkin takia. Ympärillämme tapahtuu koko ajan kaikkea ihastelemisen arvoista. Kuten tämä syksy ja nämä uskomattoman värikkäät lehdet.

’Huomenna on perjantai!!! Veikkaan, että silloin moni heittää hyvästit Stressi-Erkille. 😉 Pitäkää hauskaa ja rentoutukaa.

Stressitöntä viikonloppua kaikille!

<3:Venla