Smoky Pumpkin Soup

Aina syksyn tullen ja kirpsakoiden kelien koittaessa keitot maistuvat jotenkin erityisen makoisilta.

Tässä tuleekin rakkaudella tehty, taivaallisen maukas syksyinen kurpitsakeittoresepti, olkaatte hyvä.

Ainekset:

1 kurpitsa

2 porkkanaa

2 sipulia

voita

oliiviöljyä

vettä

suolaa

mustapippuria

1 luomu kasvisliemikuutio

savusulatejuustoa

kuivattua timjamia

chilijauhetta

currya

Silppua kaksi sipulia ja heitä pannulle voinokareen ja öljyn joukkoon pehmenemään.

Halkaise kurpitsa ja leikkaa lohkoiksi, koverra pois pehmeä rihmasto ja ota siemenet talteen. Leikkaa kuori pois.

Kuori 2 porkkanaa. Pilko kurpitsa ja porkkanat pienemmiksi paloiksi ja heitä ne pannulle voin ja sipulin sekaan. Lisää joukkoon ripaus suolaa ja pippuria.

Laita isoon kattilaan vettä kiehumaan ja heitä kiehuvan veden joukkoon joukkoon 1 luomu kasvisliemikuutio, sekä voissa pyörineet sipuli, kurpitsa ja porkkanat. Keitä ainakin 20 minuuttia, tai kunnes kurpitsan ja porkkanan palaset ovat kypsiä. Mausta chilijauheella, kuivatulla timjamilla, mustapippurilla ja ripauksella currya.

Soseuta sauvasekoittimella. Heitä joukkoon puoli pakettia/rasiaa savusulatejuustoa, kuumenna sekoittaen, jotta juusto leviää tasaisesti keittoon.

Paahda vielä lopuksi kurpitsansiemenet keskilämmöllä kuivalla pannulla ja asettele keiton päälle koristeeksi.

Mikäli kaipaat lisää suussa sulavia keittovinkkejä, niin TÄÄLTÄ viime syksyn suositusta postauksestani löydät myös mausteisen bataattikookoskeitto-reseptin.

PS. Keitot on siitäkin mahtavia, että jos tekee kerralla ison kattilallisen on ruokaa valmiina useammalle päivälle. Tämäkin kyseinen soppa vaan parani saadessaan maustua yön yli jääkaapissa.

Ei muuta kun nautiskelemaan! Herkullista alkanutta viikkoa!

<3:Venla

Hymy korvissa

Heräsin tänä aamuna jotenkin erityisen hymy korvissa ja jälleen kerrran kiitos siitä kuuluu teille rakkaat uskolliset lukijani.

Olen suorastaan mykistynyt, kääk te teitte sen!

Eilen palkittiin blogimaailman kirkkaimmat tähdet, kun vietettiin ensimmäistä kertaa koko blogitoimialan yhteistä The Blog Awards Finland 2015 palkintogaalaa, jonka järjesti A-lehdet Oy. Tuomaristoon kuului edustaja kaikista Suomen mediataloista ja blogiportaaleista. Valintojen takana oli siis tuomaristo ja yhden valinnan sai tehdä yleisö. Blogikenttään perehtynyt asiantuntijaraati valitsi jokaisesta kategoriasta suosikkinsa, joten tämä oli siinäkin mielessä harvinaisen reilu kilpailu.  Yleisöäänestyksessä palkittiin vain yksi Vuoden eniten ääniä saanut blogi. 

Elämää Venlan Silmin -blogi on saanut menneinä vuosina erinäisissä Blog Awardseissa jo huimat kolme palkintoa, mutta voin sanoa, että tämä neljäs tunnustus tuntui erityisen hienolta, sillä blogini Elämää Venlan Silmin voitti VUODEN LUKIJOIDEN SUOSIKKI -palkinnon, ja oli täten kaikkien kategorioiden ja ehdolla olevien blogien äänestetyin blogi. Tästä täysi kunnia kuuluu teille, kun olette jaksaneet kannustaa meikäläistä jatkamaan blogin rustailua jo monen vuoden ajan. Blogissani teidän ansiostanne vallitseva positiivinen ilmapiiri on jotain hämmentävän hienoa. Se, että luette ja kommentoitte aktiivisesti postauksia ja pohdiskeluitani on minulle se kaikista suurin kiitos työstäni. Nämä palkinnot ovat kirsikkana kakun päällä.

En ole koskaan kirjoittanut blogia pokatakseni pystejä, mutta on varmasti sanomattakin selvää kuinka suuri kunnia tämä silti on. En näe blogigaaloja bloggaajien keskinäisenä kilpailuna, joka johtuu myös varmasti siitä, etten ole itse kovinkaan kilpailuhenkinen. Koen gaalat ennemmin eräänlaisena mahdollisuutena antaa arvostusta ja tukea lahjakkaille kirjoittajille, kuvaajille, kokonaisuudelle, juurikin näille aitoudella ja antaumuksella blogiin panostaneille sisällöntuottajille.

En valitettavasti päässyt eilen paikan päälle gaalaan, mutta voin kertoa, että saadessani tiedon voitosta; liikutuin kyyneliin, jonka jälkeen hypinkin sitten holtittomasti tasajalkaa ympäri huonetta.

HARD WORK PAYS OFF! Kiitos ja kumarrus.

Sydämelliset onnittelut kaikille tuomariston valitsemille voittajille ja ehdolla olleille! Olette ehdokkuutennu ja pystinne ansainneet!

<3:Venla

Se on etuoikeus.

Katulamput heijastuvat kosteaan asfalttiin. Ilma on kirpeä ja raikas. Metsä on sumuverhon peitossa. Puut humisevat kevyesti tuulessa. Rusakko istuu  vaahterapuun alla mutustamassa heinää tyytyväisenä. Minä olen yhtä onnellinen kuin se. Syksyssä on aina jotain niin kovin viehättävää ja maagista. Alkaa tihkua vettä, mutta se ei haittaa. Tiedän, että lenkin jälkeen kotona odottaa suihku, lämmin kuppi teetä ja viltti. Ampaisen juoksuun. Energiaa tuntuu riittävän, ja annan vain jalkojeni viedä.  Tarkoituksenani oli mennä salille, mutta edeltäneen päivän sisällä töitä tehneenä, houkuttelikin ulkoilma enemmän. Liikun lähes aina juuri niinkuin mieleni tekee. Se estää sammuttamasta liikunnan janoani ja iloani. Nautin siitä, kun voin liikkua miten haluan, tapoja liikkua, kun on niin monia. En ikinä halua ajatella, että liikunta on pakko. Jos jollakulla sattuu olemaan motivaatio pulaa, kehotan aina muistamaan, että liikunta on etuoikeus.  Moni asia muuttuu, kun vaihtaa sen ”pitäisi liikkua” -asenteen ennemmin ajattelumalliin: ”saan liikkua”, täten sitä muistaa paremmin arvostaa omaa liikuntakykyään, kaikille kun sekään ei ole itsestäänselvyys.

Syksyn ja saapuneiden pimeiden aamujen ja iltojen myötä liikunnan merkitys korostuu, sillä kuten olen jo lukuisia kertoja todennut; sopivissa määrin toteutettuna ja juurikin kehoa kuunnellen, liikunta tuo niin paljon lisäenergiaa. Kylkiäisenä saatavat sikeämmät unet ja hyvä ruokahalu, sekä säännöllinen syöminen auttavat meitä kummasti jaksamaan ja voimaan hyvin vuoden pimeimmänkin ajan yli.

Täten saanenkin todeta: ”Olen kiitollinen siitä, että tälläkin viikolla olen saanut liikkua jo monen ihanan treenin ja lenkin verran, ja miten paljon positiivista voimaa se onkaan minulle tuonut niin henkisesti, kuin fyysisesti.”

Inspiroivaa ja iloista viikonloppua tyypit!

<3:Venla