Pientä pintaremonttia. Our Home 81,5m2
Esittelyssä meidän perheen Marko Paanasen eli Markku Pullin kädenjälkeä.
Sen lisäksi, että Markku on lahjakas näyttelijä, koti-koomikko, koti-kokki, räppäri, ja ennen kaikkea upea persoona. On hän myös ammatiltaan kirvesmies ja minun onnekseni sisustussilmällä siunattu. Arvostan suuresti ihmisiä, jotka ovat käsistään taitavia, sillä olin itse ihan peukalo keskellä kämmentä koulun käsi- ja puutyötunneilla.
Markku onkin siis vastuussa meidän kodin yleisilmeestä, ja luojalle kiitos siitä. Mitähän meikäläinen olisi yksin saanut aikaiseksi, en edes halua tietää.
Viime keväänä, kun ostimme tilavan kolmion, remppasimme sen lattiasta kattoon. Käytännössä kaikki vanha, niin lattiat, kuin seinäpinnat, keittiö ja kylppärit revittiin irti. Asuntoon tuli yksi seinä lisää ja kaikkialle laitettiin paremmat äänieristeet, sillä asunnosta haluttiin saada hiljainen myös ulospäin. Ei sitten tarvitse stressailla, jos soittaa vaikka musiikkia vähän kovemmalla, hahah. Katot laskettiin, sillä jokaiseen huoneeseen ja kylppäreihin laitettiin led-spotit, ja vanha röpelöinen katto sai väistyä ”hotelli-lookin” tieltä.
Pieni vessa ja iso kylppäri/kodinhoitohuone meni täysin uuteen uskoon, kun tilanjako sunniteltiin kodinhoitohuoneessa aivan uudella tavalla. Aikaisemmin tilassa palvellut kylpyamme oli selkeästi aikansa elänyt ja sen tilalle tulikin suihkuhuone, joka on nyt erittäin tilava. Katot tehtiin myös uusiksi ja valaistuksen hoitavat nyt tunnelmalliset spotit. Olimme haaveilleet pitkään sadesuihkusta ja tietty sellainen oli myös nyt saatava. Molemmista kylppäreistä löytyy nyt vaaleaa isoa kiiltävää kivilaattaa ja pientä luonnonkivimosaiikkia. Pieneen vessaan pöntöksi valikoitui seinämallinen pönttö, olihan siitäkin Markku jo haaveillut vuosia villeimmissä unissaan.
Keittiö sai täysin uuden ilmeen, kun kodinkoneiden paikkaa sunniteltiin huomattavasti käytännöllisemmäksi ja keittiöön tuli musta graniittitaso- ja keittiösaarreke, johon sijoitettiin liesi. Tietysti myös uudet rosteriset kodinkoneet oli must have -hankintalistalla. Liesituuletin oli kovan etsinnän tulos ja se sijoitettiin seinälle. Uuni ja mikro sijoitettiin nykyaikaisesti paremmalle korkeudelle ja tämä onkin käytännössä osoittautunut erittäin hyväksi päätökseksi. On huomattavasti mukavampaa kokkailla, kun ei tarvitse kyykkiä lattialla katsomassa uunin tilannetta.
Olimme molemmat alun alkaen yhtämieltä siitä, että haluamme tehdä kodistamme ajattoman ja yksinkertaisen, jossa inspiraatiota on haettu mm. makuuhuoneisiin ja kodinhoitohuoneeseen, sekä pikku kylpyhuoneeseen hotellimaailmasta, sillä miksipä emme haluaisi tuoda arkeen pientä luksusta, kun ei hotelleissa valitettavasti jatkuvasti ole varaa reissailla, joten pieni ripaus sitä reissufiilistä kylpyhuoneessa esim. aamulla hampaita pestessä piristää kummasti. Tietysti halusimme tehdä kodistamme myös sellaisen, että meidän lisäksemme joku toinenkin rakastuu tähän vielä joku päivä, sitten kun meillä on muutto edessä. Eli päätimme siis, että tyyli saa olla hyvin avaraa ja pelkistettyä.
Olohuoneeseen Markulla oli selkeä visio: televisio pitää olla seinällä, kuin taulu, ja mitään johtoja ei saa näkyä. Kaikki johdot kulkevat siis seinän sisällä. Netti, usb, hdmi you name it. Samalla kaikki seinät saivat värikseen Benjamin Mooren värikartasta Grey Owl -tyylisen erittäin vaaleanharmaan sävyn. Päivällä seinät näyttävät siis lähes valkoisilta, valon osuessa niihin. Illalla seinät taas huokuvat lämmintä tunnelmaa harmoonisen harmaina.
Kodistamme löytyy makuuhuoneesta ja vieras/työhuoneesta Benjamin Mooren Vanilla Milkshake -värin seinät, sekä valkolasiset lattiasta kattoon asti menevät liukuovi-vaatekaapit. Halusimme työ ja makuuhuoneisiin lämmintä tunnelmaa, joten vaalean keltaiset/beiget seinät toimivat erittäin hyvin. Tapetteja emme halunneet ollenkaan.
Keittiö taas on sävyltään teollisen valkoinen ja erittäin kliini. Aikaisemmassa kodissamme keittiössä ei riittänyt tarpeeksi valoa, joten uudessa halusimme luonnollisesti tähänkin pulmaan muutoksen. Keittiön kattoon valikoitui tehokkaammat led-spotit, kuin muihin huoneisiin, ja 6 spottia valaisee keittiön erittäin mukavasti, vaikka sitten paistaisit jouluruokia pahimpaan kaamosaikaan.
Kaikkialla kodissamme on vaaleat lattiat, ja tiesimme heti, että haluamme mega-isot (60×60) kiiltävät valkoiset lattialaatat eteiseen ja keittiöön.
Tietenkin vaihdoimme jokaiseen huoneeseen myös uudet koristeellisemmat ovet, sekä listat.
Tässäpä siis pieni kurkkaus kotiimme.
Markku halusi piilottaa verhot hotelli-tyylille uskollisesti ”katon sisään”. Tarkoituksenamme on vielä laittaa ledit verhojen ja katon väliin epäsuoranvalaistuksen luomiseksi.
Kodinhoitohuonetta suunniteltaessa halusimme pitää tilan helposti muunneltavana. Alakaappeihin sijoitetut pyykkikorit ovat irroitettavissa ja haluttaessa tilalle voidaan asentaa kuivausrumpu pesukoneen kaveriksi.
Työhuonetta en valitettavasti vielä voi esitellä, sillä se on sisustukseltaan hyvin keskeneräinen, liukuovikaaappeja, vierashuonesohvaa ja työpöytää lukuunottamatta.
Kiitos siis sinulle Make kodin ilmeestä, johon olen erittäin tykästynyt. Minä osasin kyllä sanoa vaihtoehdoista mielipiteeni siitä mikä toimii, mutta en sitä miten sen toteutus parhaalla mahdollisella tavalla olisi onnistunut, mutta onneksi Make hoiti sen puolen erittäin ammattitaitoisesti.
Kuten kuvista näkyy monesta huoneesta puuttuu vielä mattoja, tauluja ja keittiöstä tietynlaiset haluamamme baarijakkarat ja makuuhuoneesta uusi sängynpääty. Olen oppinut tämän kodinrakennus-projektin myötä paljon kärsivällisyyttä, sillä aikaisemmin olin juurikin sellainen ”pakko saada kaikki heti nyt” -tyyppi, mutta nykyään harkitsen mattoja, päiväpeittoja, tauluja sun muita hankintoja ennemmin huolella, ja mielellään käytän aikaa ja säästän rahaa vaikka pidemmänkin aikaa, juuri niitä mieluisia hankintoja varten. Kuitenkin niitä parhaimpia löytöjä katselee sitten mielellään monta vuotta. Eikä niin, että joutuu laittamaan mahdollisia muuttoja ajatellen aina koko sisustuksen uusiksi.
Kuten sanottu, vielä on pikkuisen keskeneräinen tämä meidän ikuisuusprojekti, mutta ajan saatossa ja eri vaihtoehtoja punniten, löytyy vielä varmasti kaikkiin huoneisiin ne juuri oikeat puuttuvat taulut ja matotkin jne.
Haluan myös ehdottomasti kotiimme vielä ripauksen jotain vanhaa kaiken tämän uuden ja modernin tyylin keskelle. (esim huonekalun, vaikka vitriinin tai nojatuolin, joka näyttää siltä, että sillä olisi monta historiallista tarinaa kerrottavanaan). Juuri se tunnelmallisin yhdistelmä minun makuuni on modernin ja vanhan sekoittaminen.
Tämä postaus, on ollut monen lukijani toivepostaus-listalla jo pitkään, muita mahdollisia toivepostauksia voikin jättää tämän postauksen kommenttiboxiin. Kiitokset!
PS. Tässä vielä muutama kuva siitä, miltä asuntomme näytti ennen remonttia ja Markun visioita. Asunto oli siis ostovaiheessa selkeästi ”Pientä pintaremonttia” vailla.
keittiö olohuoneesta päin katsottuna.
pikkuvessa vaaleanpunaisine laattoineen
eteinen
eteinen
keittiöiso kylpyhuone ja ”kodinhoitohuone”
kodinhoitohuone
<3:Venla
Travel fever
Tämä tauti on vaivannut mua jo pitkään, mutta nyt sen teille vasta paljastan. Jostain se aina hiipii salakavalasti. Oireet voivat johtua esim. netissä tai televisiossa pyörivistä mainoksista, tietynlaisten inspiroivien lehtien tai blogien selailusta. Yleensä kaikista ärhäkimmät oireet puskevat kuitenkin päälle, kun selailee kotona vanhaa valokuva-albumia tietyistä erityisistä ajanjaksoista elämässä. Perinteisesti tauti ottaa musta vallan aina heti Joulun jälkeen, pahimmillaan se kuitenkin kytee silloin, kun ulkona näyttää pimeältä ja harmaalta. ”Liikunta voi auttaa, mutta vaivoihin on myös lääke..” Eikä se tällä kertaa ole Hirudoid forte.
Tauti ei johdu siitä, ettenkö olisi onnellinen tässä ja nyt, vaan siitä kaipuusta nähdä ja kokea uutta. Valoriippuvaiselle ihmiselle, myös tieto jälleennäkemisestä auringon kanssa, houkuttaa parantamaan tämän taudin. Joka parannuttuaan tulee aina kuitenkin uudelleen, ja hyvä niin, sillä tämän taudin kestän, ja olen sen sairastettuani ja hoitokeinoihin ryhdyttyäni, aina monta kokemusta rikkaampi. Jep, vanha ja pitkäaikainen ystävämme matkakuumehan se iski päälle.
Monta kymmentä halvimmat lennot -sivua selattuani, vaivannäkö vihdoin palkittiin. Ja jee, nyt on se todella totta, me päästään reissuun.
IIK! Mä oon helekutin innoissani !!!(anteeksi melkein voimasanan käyttö)
Käytiin hakemassa esimakua lentokoneen tuntumasta, vaikka ei aivan tällaisella kuvissa esiintyvällä lennokilla aateltu reissuun lähteäkään.
Tänne me siis suuntaamme, joten jos saan matkavinkkejä kyseisessä paikassa olleilta, olisin tosi kiitollinen.
Kuva täältä
#travel #fever #bought #tickets #super #excited #adventure
Seikkailua innokkaasti odotellen!
<3:Venla
Running
Pelasin tänä aamuna peliä, tavoitteena oli selvitä kotiin kaatumatta. Jaoin kuitenkin itselleni pisteitä muutamasta pyllähdyksestä. Suomalaisille ominaiseen tyyliin, katsoin tietenkin eka näkikö kukaan, että kaaduin. 😀 Sitten nousin ripeästi ylös ja jatkoin matkaa. Edellis talvien lenkkeihin nähden, tämän talven ”vedin lipat” -saldo on yllättävän alhainen. Olen onnistunut välttämään (toistaiseksi) ne mun perus pitkät mahaliut lätäkköön. En antanut tänäänkään jäisen ja liukkaan maaston lannistaa, vaan päätin ottaa spurtteja ja loikkia niiden yli. Tuntuu kuin oisin juoksun lisäksi tehnyt salilla jalkatreenin, sillä pysyäkseen pystyssä tuli huomaamatta jännitettyä jalkoja eri tavalla. Jalassani mulla oli uudet *New Balance Fresh Foamit (*gifted). Askel tuntui luonnolliselta ja tossut erittäin hyvin vaimennetuilta, ja mikä parasta jalka nousi todella kevyesti, tuntuu kuin oisin omannut siivet. Suorastaan lensin. (en siis vain siksi, että oli erittäin haastava ja liukas maa alla :D). Lenkkeilyvarustuksessa olen todennut tärkeimmäksi satsaukseksi hyvät kengät, nämäkin ehdokkaat täyttivät vaatimukset, kymmenenpistettä ja papukaijamerkki.
Tykkään lenkkeillä oli sää millainen tahansa, sillä ulkoilmassa reippailu tuo välillä mukavaa vastapainoa salitreeneille. Sateella on raikas ilma ja auringon paistaessa nautin maisemista ja valonsäteet piristää mieltä kummasti. Pakkanenkaan ei haittaa, sillä silloin ainakin herää mukavasti, kunhan laittaa tarpeeksi lämpimät hanskat käteen ja pipon päähän. Muuten juoksen talvellakin aika kevyissä seteissä, en ihan minishortseissa kuitenkaan. Usein lenkin ajan saattaa olla ekat kymmenen minuuttia vilpsakka olo, mutta tahdin kiristyessä ja aineenvaihdunnan lähtieässä rullaamaan, alkaa tulla sopivan lämmin ja hiki virtaa. Tällöin jos heittäis lenkille lähtiessä untuvatakin niskaan, on olo kuin saunassa konsanaan. Been there done that.
Energistä torstai-päivää kamut!
<3:Venla