Vuoden inspiroivin hyvinvointiblogi

Mistä tietää, että on onnistunut syyslomalaisen tavoitteessa?

 Kohta 1. Sekoat päivissä.

Menet eläinkauppaan ja toteat sen edessä, että se on kiinni, koska lauantaisin se sulkeutuu kahdelta. Iloksesi kuitenkin huomaat sen olevan auki, sillä tänäänhän onkin maanantai. Sinulla itselläsi vain sattuu olemaan viikonloppu-fiilis.

Kohta 2.

Päivän suurin huolenaiheesi on se, että ruisleipäsi paloi leivänpaahtimessa, koska kahden paahdon taktiikka ei sopinutkaan mökin paahtimeen.

Kohta 3.

Päivän ainoisiin ohjelmanumeroihin lukeutuvat: lenkki metsässä, ruoan kokkailu ajan kanssa, ja sen jälkeen ansaittu potslojo-asennossa makoilu sohvalla. Tietysti päivittäistä mökkisaunaa unohtamatta.

Kohta 4.

Keksit ajaa lähimpään kaupunkiin, vain saadaksesi paikallisesta konditoriosta tuoretta pullaa ja kakkuja.  Homma karkaa tietysti lapasesta, koska et tunnetusti osaa valita ja ostat vaihteeksi useampaa kuin yhtä laatua.

Kuva: Jim Bergström

PS. Kuten moni jo tietääkin, eilen juhlittiin indiedaysin Blog Awardsia. Vuoden inspiroivimmaksi hyvinvointi blogiksi valittiin blogini: Elämää Venlan Silmin! En voi sanoin kuvailla, kuinka mielettömän kiitollinen ja iloinen olen tästä kunniasta. Olen todella otettu, jos minun monipuoliset rehelliset rustaukset ja omakohtaiset kokemukset, sekä vinkit ovat oikeasti inspiroineet lukijoitani<3 Nöyrä kiitos, tämä on teidän ansiota. Haleja.

<3:Venla

My new Timbs

Nämä ihanuudet tarttuivat matkaan viime viikolla, kun päätimme poiketa mökillä ollessamme shoppausreissulle Turkuun.  On se vaan kaunis ja valloittava kaupunki. Kaikille turkulaisille terveisiä!

Ja nää kengät,  jee! Kerrankin ostos, jota myös Make kannatti!  😉 Se kun ite on jo käytössä todennut, että nämä jos mitkä, oikeesti säilyvät hyvänä monta vuotta. Lisäksi nää on ajattomat, tyylikkäät, lämpimät ja ennen kaikkea mukavat jalassa. Voiko kengältä enempää toivoa!

<3:Venla

Ne hauskat synttärit…

Ne hauskat synttärit…

4-vuotiaana: (ainakin meidän lapsuuden kotivideo-materiaalista päätellen) olivat ne sukulaissynttärit. Videolla tapahtuu seuraavaa:

Veera-siskoni juoksee itkien äidin luokse. ” Äiti äiti, Venla avaa mun lahjat” . Jep, hauskimmat synttärit taisivat olla ne siskon synttärit, eivät omani. Jos kerta sillon ”sai” avata toisten lahjat, niin mikäs sen parempaa.

8-vuotiaana: hittejä olivat Aasinhäntä, onkiminen (siis se missä näet, kun lakanan takana iskä pujottaa koukussa roikkuvaan ämpäriin paperipussin, jonka sisältä löyty aina joku keksi, hedelmä, pikkulelu tai karkkia), tietty hauskinta tuohon aikaan olivat myös tuolileikki, sekä yhdellä jalalla seisominen silmät kiinni.

10- vuotiaana: huipuinta oli yhteissynttärit (jälleen kerran) ystäväni Tytin kanssa, jolla on päivää ennen synttärit kuin mulla. Pyjamabileet oli se juttu. Siellä me Tytin kanssa pehmolelut kainalossa samanlaisissa satiinisissa kirsikkayökkäreissä järjestettiin ohjelmaa muille luokan tytöille, jotka tietenkin myös olivat saapuneet pyjamat päällä paikalle.

12-vuotiaana: Oli koko luokan Leffa-ilta. Valitettavasti ihmissusista kertova pätkä ei ollutkaan aivan kaikkien mieleen. 😀

13-vuotiaana: laitettiin itsekyhätty discopallo-viritelmä kattoon. Äiti oli leiponut niin paljon herkkuja, että pöydät notkuivat. Tietenkin, kun kaikki saapuivat juhliin, kellään ei ollut nälkä. ”Söin jo himas”. Klassinen 😀 No ei siinä mitään, riitti meillä Tytin kanssa syömistä. Näihin bileisiinhän oltiin kutsuttu koko luokkamme, sillonhan oli tietty  must tanssia hitaita, kun kerta pojatkin saapuivat paikalle.

Ylä-asteella: koko luokan kesken pidettävät synttärit vaihtuivat leffa- , shoppaus- tai ravintolareissuun (lue RAX) pienellä tyttöporukalla.

Lukioikään kun päästiin, alko jo menojalka vipattaa, ja oli pakko lähteä tyttöporukalla (ja tietty valvojien kanssa, koska ikähän ei riittänyt :D)  laivaristeilylle, siellä kun pääsi tanssimaan discoon.

No auta armias, kun täytti 18:  mhmm.. no juhlat alko kyllä lupaavasti hienossa ravintolassa, isolla lössillä sivistyneisssä merkeissä syöden. Kunnes sitten lähettiin yökerhoon, tanssittiin pöydällä, kompuroitiin sieltä alas, ja ei muuta kun tyttöjen kanssa mäkkärin kautta taksilla himaan. Tosin silloin asuin vielä yksiössäni Kalliossa, ja taidettiin joskus ottaa taksin sijasta pienet yöspurtit ja kipittää Töölönlahtea pitkin kotiin. Aamulla oli polvessa muutama mustelma enemmän, ja muutenkin olo mitä karmivin.

22-vuotiaana: Make herätti mut ja kerto, että oli ostanut mulle yllätyslennot Pariisiin ikävöimäni ystävän luokse. Loppupäivää vietettiin rennosti kaksistaan ja käytiin ravintolassa syömässä, sekä ostoksilla. Seuraavana päivänä juhlistin synttäreitäni isolla tyttöporukalla meidän luona silloisessa kodissamme,  ja sieltä lähettiin tyttöjen kanssa illalla baariin, minä selvinpäin (koska olin jo aloittanut alkoholilakkoni). Sitten lähettiin lopulta pilkun, ja loistavien jorailujen jälkeen kotiin. Muutamaa viikkoa myöhemmin pääsin sitten Pariisiin juhlistamaan synttäreitäni.

Nyt 24- vuotiaana: Heräsin  ja nautin pitkän rauhallisen brunssin kotonamme yhdessä Maken ja Tytin kanssa (kerrankin kun rakas Tytti= yhteissynttäripuoliskoni, oli nyt vihdoin moneen vuoteen synttäriemme aikaan Suomessa). Illalla menimme porukalla lapsuudenystäviemme kanssa Fukun sushi buffettiin nautiskelemaan hyvästä ruoasta ja seurasta. Skipattiin baareilu ja vietettiin koti-iltaa.<3

Seuraavana viikonloppuna olimme mökillä, ja aamulenkin jälkeen pöydässä odottikin Maken äidin mulle leipoma synttärikakku ja Maken pienen sukulaispojan askartelema koru ja kortti. Aww<3  Parasta!

 

Ihania kortteja :

Niin se käsitys hauskoista synttäreistä muuttuu vuosien varrella. 😉

Kiitokset kaikille muistaneille ihanista kukista, lahjoista ja ennen kaikkea kauniista sanoista ja siitä, että olette olemassa!!!

<3:Venla