Tervepä terve!

Tuntuu, että viikot ovat vierähtäneet niin uskomatonta vauhtia ettei meinaa perässä pysyä.

Olen..

…nauttinut taianomaisista pakkaspäivistä ja maagisista auringonnousuista, sen mitä olen ehtinyt.

…keksinyt uuden tavan meditoida: Aamulla kun herään istun pöydän ääreen tuijottelemaan partiolaisten joulukalenteria. Todella syvennyn siihen mitä kukin tonttu teoksessa puuhaa. Katson mitä talvisessa maisemassa tapahtuu. Mitä luukkujen alta paljastuu. Sellaisella lapsen uteliaisuudella. Tarkasti keskittyen. Totesin, että tuona hetkenä kykenen antamaan mielessä pyörivien muiden ajatusten olla. En mieti mitä pitäisi tehdä seuraavaksi, vaan olen, katson ja hymyilen. Miten loistava tapa rauhoittaa mieli hetkeksi. Suosittelen kokeilemaan. Kertokaa sitten toimiko?

…ihmetellyt miten huomenna voi taas olla perjantai!!!?

…viettänyt itsenäisyyspäivää perinteisesti Tuntematonta sotilasta katsoen.

…etsinyt tähtikuvioita taivaalta.

…ajanut ensimmäistä kertaa elämässä pakettiautoa.

…odottanut, että pääsisi tunnelmoimaan joulua ja ripustelemaan joulukoristeita.. jonnekin. Vanhan kodin kaaoksen  ja uuden kodin ”remppatyömaan” keskellä sijaa sellaisille puuhille ei ole toistaiseksi vielä löytynyt.

…iloinnut siitä, että sain kannettua yksin 60 rappuun poissa ollessani ilmestynyttä tyhjää muuttolaatikkoa. Vielä kun saisi ne täytettyä ja sitä ennen käytyä läpi kaiken oleellisen. 

…jaksanut jälleen kerran häkeltyä siitä, että todella kahden maissa alkaa jo hämärtyä.

…todennut, että onneksi pimeällä on kuitenkin ihanan tunnelmallista. Ainakin silloin, kun ympärillä on kaunis talven ihmemaa, kylmää ja lunta.

…katsonut iltasatuina Yle Areenasta koko Downshiftaajien ykkös tuokkarin ja nauranut maha kippurassa.

…siirtynyt sen jälkeen Gilmoren tyttöjen nostalgisen ensimmäisen tuotantokauden pariin, jota meillä oli aikoinaan lapsuudenkodissani tapana iskän kanssa yhdessä viikonloppuisin katsoa. Ihana hyvänmielen sarja. Eilen glögimukin kera yhtä lumista jaksoa tuijottaessani tuli vieläpä pikkuisen jouluinen olo.

…viettänyt spontaanin pikaisen, mutta sitäkin ihanamman tuokion rakkaan ystävän kanssa syntyjä syviä puiden.

…halaillut tätä rakkauspalleroa.

…viettänyt monen monta iltaa remppaillen.

…syönyt useita kertoja lehtikaali & kasvispastaa erinäisillä vihannes, herne ja papukomboilla. Ihanan halpaa, herkullista ja helppoa!

…piipahtanut Ikeassa ja syönyt tietty sielläkin: vegaaniset kasvispyörykät. 

…tykästynyt Oatlyn påMackan tuorejuustoon ja nauttinut sitä paahdettujen baageleiden päällä. Ah tulee mieleen NYCin reissumuistot!!! PS. Oatlyn ranskankerma on myös lukeutunut viime aikojen lemppareihin varsinkin salsan ja meksikolaisen ruoan kanssa. Nam!

Mitä teille kuuluu?

<3:Venla

Viime aikoina olen jälleen pohtinut…

..miten voi olla mahdollista, että vielä vuoden 2016 Suomessa turkistarhaus on laillista? Miten joku eläin joutuu elämään koko pienen elämänsä ahtaassa ankeassa häkissä, vain jotta se voidaan lopulta tappaa takiksi tai takin kaulukseksi. Kyse on elävästä tuntevasta olennosta. Miten meillä voi olla koiraeläimiä kotona rakkaina lemmikkeinä, mutta kuitenkin toisia koiraeläimiä saa kohdella näin? Miten ylipäätänsä mitään elävää olentoa saa kohdella näin? Sairasta, käsittämätöntä ja hyvin surullista. Menneille ostopäätöksille ei voi enää mitään, mutta onneksi tulevaisuuden ostovalintoihin voi vaikuttaa. Joten ensi kerralla kun ostaa takkia, kannattaa huolella katsoa mistä materiaaleista se on tehty.

…miksi aina kun joku kertoo vastustavansa turkistarhausta, joku toinen haluaa tulla kertomaan, että Venäjällä ja Kiinassa asiat ovat vielä huonommin. Aivan niinkuin sen pitäisi jotenkin lohduttaa. Ei se ole mikään rakentava argumentti, jolla perustella tämän toiminnan jatkumista Suomessa.

..miksi viime viikolla paikalliselle pelastuslaitokselle soittaessani, minulle sanottiin etteivät ehdi auttaa variksenpoikasta. Lain mukaanhan tietääkseni sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan. Tilanne olisi ilmeisesti kuulemma ollut toinen, mikäli olisi ollut kyse harvinaisemmasta linnusta. Kärsimyshän on kuitenkin sama oli eläinlaji mikä hyvänsä. Jokaisessa numerossa puhelimen päässä neuvottiin soittamaan eri numeroon. Korkeasaarikin oli jo mennyt kiinni. Turhauduin. Hain kotoa pahvilaatikon, johon tein ilmareikiä, sekä pyyhkeen ja vein pienen avuttoman ystävän Viikin pieneläinsairaalaan, jossa ystävällinen lääkäri otti kaverin vastaan ja lupasi tehdä parhaansa sen auttamiseksi. (Lämmin kiitos siitä<3!)

..miksi aina kun joku sanoo, että on auttanut tai haluaisi auttaa eläimiä, joku kertoo, että maailmasta löytyy myös paljon hädänalaisia ihmisiä. Aivan niinkuin ne sulkisivat toisensa jotenkin pois. Vaikka yksi ihminen ei voisi pelastaa koko maailmaa, ei se tarkoita etteikö voisi omalla toiminnallaan vaikuttaa maailman kulkuun tai auttaa vastaan tulleita hätää kärsiviä, oli niillä sitten karvapeitettä tai ei. Oli kyse sitten kiusan kohteeksi joutuneesta luokkatoverista tai juttukaveria kaipaavasta yksinäisestä vanhuksesta, tai vaikka juurikin siitä loukkaantuneesta variksenpoikasesta. Lähimmäisenrakkaus, sitä ei mielestäni tässä maailmassa voi olla liikaa.

…toivottavasti viime viikon Black Friday ei innostanut ihmisiä ostamaan paljon kaikkea turhaa ja tarpeetonta vain siksi, että se on yhden päivän halvempaa, sillä valitettavasti ylikulutuksella on suora yhteys elinympäristöjen ja lajien katoamiseen. Koska allekirjoittanut ei löytänyt tarjouksista mitään sellaista, mitä olisi muutoinkin ollut hankkimassa, päätti hän suosiolla olla ostamatta mitään ja viettää Green Fridayta. Niin ja Fur Free Fridayta.

Mitä te olette viime aikoina pohtineet? Kaikki ihmetyksen aiheenne ovat tervetulleita.

Mietiskelevää tiistain jatkoa toverit rakkaat!

<3:Venla

Viime aikoina järkkärin sijaan kädessä ovat olleet ihan toisenlaiset työkalut, ja siitä syystä turvaudutaankin pitkästä aikaa puhelimelle tallentuneisiin otoksiin. Seuraavaksi siis luvassa vanha kunnon ”mitä löytyykään luurin kätköistä” -postaus. Kenties tämä ilahduttaa ainakin teitä, jotka ajoittain olette näitä toivoneet.

Kaikkien aikojen lemppari viikonloppuherkku: Vegan nachos supreme. Nam, nam ja nam!

Tämän hetken suosikki aamupala: paahtoleipää avokadolla, oluthiivahiutaleilla ja basilico-maustesekoituksella & maustamatonta kasviperäistä rahkaa mustikoilla, mulperimarjoilla, hampun- ja pellavansiemenillä, sekä tyrnimarjoilla.

Allekirjoittaneella on ollut maanantaisin tapana väsätä iso satsi jotain linssi/papu/kasviskeittoa, jota voikin sitten syödä koko alkuviikon. Annoksen päälle heitän usein tuoreita yrttejä ja esim. hampunsiemeniä.

Viikonloppuna saunan jälkeen maisteltiin vegaanisia jätskejä.

Throw back siihen hetkeen, kun puissa oli vielä värienkirjo parhaimmassa loistossaan.

Remppaa, remppaa ja vähän lisää remppaa…

Ehkä parasta mitä tiedän: lenkin jälkeen päikkärit parhaan ystävän kanssa sohvalla.

Kun aurinko loisti pitkästä aikaa verhojen välistä.

Rakkain.

En kyllästy näihin maisemiin ikinä.

Mihin katosit lumi? Oli niin ihana peuhata pihalla pakkasessa.

Kuutamokävelyllä.

Mulanin kanssa kahvilassa.

Takkatulen loimusta nauttimassa.

Auringonnousujen- ja laskujen metsästäjä.

Joku osaa nauttia.

Viime aikoina ollaan juostu paikasta toiseen hoitamaan erinäisiä asioita. Koko ajan.

Aamutreenin jälkeinen hyvä olo!

Ihanaa viikon jatkoa toverit rakkaat!

PS. Pahoittelut, en ole vielä ennättänyt vastaamaan teidän kommentteihin.

<3:Venla